Reumarekisterin historiaa
Reumarekisterin historiaa (SRY:n vanhoilta nettisivuilta)
Lasten ja aikuisten tulehduksellisten reumasairauksien laaturekisteri THL:n laaturekisteripilotissa v. 2018–2020
Taustaa
Kalliiden biologisten reumalääkkeiden tultua käyttöön 2000-luvun alussa perustettiin monissa maissa potilasrekistereitä hoidon vaikuttavuuden ja kustannusten seuraamiseen. Rekisterijärjestelmästä on näiden lisäksi seuraavia hyötyjä:
– kun reumataudin remissiota tavoitellaan järjestelmällisen seurannan ja taudin aktiivisuutta kuvaavien mittareiden avulla, reumasairauden hoitotulokset tutkitusti paranevat
– potilaslähtöinen hoitovastetiedon keräys parantaa lääkehoidon toteutumista
– kerätty rekisteritieto tukee hoitopäätöksiä
– rekisteritieto on arvokasta tutkimusmateriaalia.
Historiaa
Suomessa reumapotilaista kerättiin aluksi rekisteritietoa tutkimusluvan puitteissa (ROB-FIN-tutkimus; Register of Biologicals), sillä lainsäädäntö ei aiemmin sallinut Reumarekisterin perustamista. Tietoa kerättiin alussa paperilomakkeilla, nykyisin siihen käytetään GoTreatIT-, BCB- ja RAIQU-erillistietojärjestelmiä (monitorointiohjelmia). Vuonna 2005 Keski-Suomen keskussairaalassa alettiin kehittää Tuulikki Sokka-Islerin johdolla kliinisen päätöksenteon tueksi suomalaista versiota norjalaisesta GoTreatIt-monitorointiohjelmasta (GTI).
SRY asetti työryhmän, joka vertaili vuonna 2007 Euroopassa tarjolla olleita rekisterijärjestelmiä ja suositteli GTI-ohjelmaa Suomen kaikkiin reumayksiköihin; GTI otettiin käyttöön useissa sairaaloissa. Lisäksi HUS kehitti yhdessä BCB Medical Oy:n kanssa oman monitorointiohjelmansa, joka on otettu käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 2015 ja jonka käyttö on laajentunut myöhemmin useisiin reumayksiköihin. RAIQU-ohjelma valittiin ensin muutamiin lastenreumayksiköihin (vuoden 2018 lopussa Vaasan keskussairaalaan ja vuoden 2019 alussa OYSiin) ja myöhemmin myös pariin aikuisreumatologiseen yksikköön.
THL-lain uudistus
Valtakunnalliset rekisterit mahdollistava laki sote-tiedon toissijaisesta käytöstä (toisiolaki) tuli voimaan 1.5.2019. Toisiolain yhteydessä vahvistettiin myös THL:sta annetun lain muuttaminen; siinä kansalliset laaturekisterit määriteltiin ensimmäistä kertaa yhdeksi THL:n avaintehtäväksi. Laaturekistereitä varten THL:lla on tiedonsaantioikeus, mikä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueilla (aiemmin sairaanhoitopiireillä) on THL:n päätöksen mukaisesti velvollisuus luovuttaa THL:lle laitoshoitoa, avopalveluita ja ensihoitoa koskevia tietoja maksutta. THL on kuitenkin velvoitettu neuvottelemaan
organisaatioiden kanssa ennen kuin se tekee päätöksen tiedonantovelvollisuudesta. Päätökseen saa hakea oikaisua, kuten hallintolaissa säädetään.
KANSALLINEN LAATUREKISTERIHANKE
Suomessa reumatologien rekisteriharrastus ei nauttinut julkisen vallan tukea, kunnes THL vuonna 2018 käynnisti Terveydenhuollon kansallisen laaturekisterihankkeen. Reumarekisteri pääsi yhdeksi projektin pilottirekistereistä. SRY:n hallitus nimesi hankeryhmään Tuulikki Sokka-Islerin, Johanna Kärjen, Paula Vähäsalon ja Kari Puolakan (SRY:n silloinen puheenjohtaja). SRY:ssä sovittiin yhteiseksi tavoitteeksi ottaa rekisteriin kaikki ne reumayksiköiden potilaat, joilla on Kelan 202-erityiskorvaukseen oikeuttava reumasairaus.
Reumarekisterin tietosisältö laadittiin aikuispuolella SRY:n tiedonhallintajaoksen (Pia Isomäki, Tuulikki Sokka-Isler, Dan Nordström) ehdotuksen pohjalta, ja lastenreuman seurattavien muuttujien listan kokosivat Paula Vähäsalo ja Johanna Kärki yhteistyössä lastenreumatologien laatutyöryhmän kanssa. SRY:n jäsenet ja lastenreumatologit saivat kommentoida tietosisältöjä.
Tavoite
Laaturekisteripilotin alkaessa kerätty rekisteridata oli joitain reumayksiköitä lukuun ottamatta puutteellista, ja kirjauskattavuus monitorointiohjelmiin vaihteli suuresti. Tavoitteena oli aluksi tarkistaa ja täydentää rekisteriin potilaiden luokittelukriteerit ja hoitohistoria, jotta 1) kliinikko näkisi rekisteristä varmuudella oikean tietokoosteen, mikä jouduttaisi vastaanottoa 2) data olisi riittävän laadukasta toiminnan arviointia, johtamista, vertaisanalyysiä ja tieteellistä tutkimusta varten. Tähän laatutyöhön tarvittiin laatukoordinaattoriresursseja.
Resurssit
THL rahoitti pilottiprojektin aikana laatukoordinaattoreiden työpanosta kolmessa sairaanhoitopiirissä (TAYS, TYKS ja Keski-Suomi) ja jonkin verran asiantuntijatyötä. THL palkkasi pilottiprojektiin omasta keskuudestaan koordinaattorin 30–50 %:n työpanoksella. Lisäksi SRY:n vuosikokouksen päätöksillä pilottihankkeen aikana yhdistyksen varoista myönnettiin apurahoina n. 200 000 euroa laatutyöntekijöiden palkkaamiseen niihin reumayksiköihin, jotka olivat tukea hakeneet.
Nyt pilottivaiheen jälkeen ajatuksena on, että Reumarekisterin ylläpitämiseen tarvittavien resurssien tulisi järjestyä osana sairaaloiden normaalia toimintaa.
Linkki Yhteishankesuunnitelmaan
Reumarekisteri-pilotti
Vuosina 2018–2020 reumasairauksien laaturekisteripilotin aikana SRY:n Reumarekisteri-työryhmä ja THL:n laaturekisteritoimintaan nimetyt asiantuntijat edistivät yhdessä Reumarekisteriä esimerkiksi seuraavin toimin:
– rekisteriin tuleva potilaspopulaatio määriteltiin
– seurantatietosisältöä täydennettiin ja muokattiin THL:n koodistopalvelimelle vietävään muotoon
– tutkimusluvat hankittiin
– sairaanhoitopiireissä kerätty monitorointitieto siirrettiin THL:lle kahdesti (2019 ja 2020)
– rekisteridata yhdistettiin Kelan erityiskorvattavuustietojen kanssa
– tehtiin aineiston validaatioanalyyseja
– suoritettiin data-analyysit nivelreuman, selkärankareuman, nivelpsoriaasin ja lastenreuman monitorointitiedon kattavuudesta sekä tuoreen nivelreuman ja lastenreuman ensimmäisen vuoden hoitovasteesta.
Hankkeen päätösvaiheessa julkaistiin loppuraportti, joka on nähtävissä SRY:n jäsensivuilla (KANNANOTOT) ja vuosiraportti 2020 (SRY-sivujen Reumarekisteri-osion kohta VUOSIRAPORTIT; https://www.reumatologinenyhdistys.fi/vuosiraportit/), joka lähettiin reumayksiköihin ja sairaanhoitopiirien johtajille kannustimeksi laaturekisterityöhön.
Tulehduksellisten reumasairauksien rekisteri THL:n kumppanuusrekisterinä v. 2021–2022
Laaturekisterien kehitystyötä jatkettiin THL:lla vuosina 2021–2022 niin kutsutulla eduskunnan joululahjarahalla toteutettavana projektina, jonka päätavoite oli THL:n lakisääteisen laaturekisteritoiminnan käynnistäminen. Reumarekisteri valittiin mukaan tähän projektiin yhtenä yhdeksästä kumppanuusrekisteristä. Reumarekisteristä tuli yhdessä Selkärekisterin ja Munuaistautirekisterin kanssa yksi projektin painopisterekistereistä, joiden kanssa valmisteltiin tiedonsiirtojen automatisointia osana Valtava-hanketta. Reumarekisterin tietosisältö julkaistiin 6/2021 Koodistopalvelimella:
Tietosisältö – Reumasairauksien laaturekisteri:
THL/Tietosisältö – Reumasairauksien laaturekisteri
THL – Reumakriteeristö
THL – Nivelet
STM julkaisi keväällä 2021 asetusluonnoksen kymmenestä THL:n ylläpitämästä terveydenhuollon laaturekisteristä, ja Reumarekisteri oli tässä mukana. Reumarekisterissä tehtiin aktiivista vaikuttamistyötä pysyvän julkisrahoituksen saamiseksi. Lopullinen Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaturekistereistä annettiin 1.9.2022 ja se astui voimaan 1.1.2023.
SRY:n nimeämää Reumarekisteri-työryhmää laajennettiin vuoden 2021 aikana vastaamaan paremmin vaadittua työmäärää ja kattamaan Suomea laajemmin maantieteellisesti. Vuoden 2021 aikana määriteltiin myös reumasairauksissa monitoroitava Patient Reported Outcome Measures (PROM) -tietosisältö.
Potilasjärjestö Reumaliiton kanssa kehitettiin yhteistyötä muun muassa reumaa sairastavien potilaiden informoimiseksi Reumarekisteristä. Reumaliitto tuki aktiivisella vaikuttamisella ja tiedottamisella Reumarekisterin rahoituksen saamista.
Reumarekisteristä tehtäviä analyyseja jatkettiin muun muassa yhdistämällä Kelan lääketoimitustiedot Reumarekisteri-aineistoon. Analyyseilla seurattiin edelleen reumasairauksien monitorointikattavuutta ja hoitovasteita.
SRY:n rekisterikokouksessa 7.10.2021 käsiteltiin reumadiagnoosien tekemistä ja diagnoosien merkitsemistä monitorointiohjelmiin (GTI, BCB, RAIQU). Kokouksessa esitetyt luennot ja diagnoosien merkitsemisohjeet löytyvät SRY:n verkkosivun Reumarekisteri-osiosta kunkin ohjelmiston otsikon alta.
