Lasten ja aikuisten tulehduksellisten reumasairauksien laaturekisteri

Lasten ja aikuisten tulehduksellisten reumasairauksien laaturekisteri

Taustaa

Kalliiden biologisten reumalääkkeiden tultua käyttöön 2000-luvun alussa perustettiin monissa maissa potilasrekisterejä hoidon vaikuttavuuden ja kustannusten seuraamiseksi. Lisäksi rekisterijärjestelmästä on seuraavia hyötyjä

-Strukturoitu seuranta taudinaktiviteetti-indeksejä käyttäen yhdessä tavoitteellisen hoidon (treat-to-target) kanssa parantaa tutkitusti hoitotuloksia.

-Potilaslähtöinen hoitovastetiedon keräys parantaa lääkehoidon toteutumista

-Kerätty rekisteritieto on hoitopäätöksen tuki

-Rekisteritieto on arvokasta tutkimusmateriaalia.

Historiaa

Suomessa rekisteritietoa reumapotilaista on kerätty tutkimusluvan puitteissa – ROB (register of biologicals) -FIN-tutkimus – koska lainsäädäntö ei ole aiemmin sallinut reumarekisterin perustamista. Tämä tapahtui alussa paperilomakkeilla, nykyisin GoTreatIT-, BCB- ja RAIQU- järjestelmillä.

Keski-Suomen keskussairaalassa kehitettiin runsas kymmenen vuotta sitten kliinisen päätöksenteon tueksi suomalainen versio norjalaisesta GoTreatIT-rekisteriohjelmasta. SRY:n työryhmä vertaili v. 2007 Euroopassa tarjolla olleita rekisterijärjestelmiä ja suositteli GoTreatIT-ohjelmaa kaikkiin reumayksiköihin. Se on tämän mennessä otettu käyttöön useimmissa Suomen reumayksiköistä: TAYS, TYKS, Keski-Suomi, Satakunta, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu.

Lisäksi HUS on yhdessä BCB Medical Oy:n kanssa kehittänyt oman rekisterialustansa, joka on otettu käyttöön myös KYS:ssa ja OYS:ssa.

RAIQU-ohjelma on käytössä Vaasan keskussairaalan reumayksiköissä ja koekäytössä OYS:n lastenyksikössä.

 

Mitä uudesta THL-laista seuraa?

Valtakunnalliset rekisterit mahdollistava laki sote-tiedon toissijaisesta käytöstä (toisiolaki) tuli voimaan 1.5.19 alkaen.

Toisiolain yhteydessä vahvistettiin myös laki THL:sta annetun lain muuttamisesta. Siinä määritellään nyt ensimmäistä kertaa kansalliset laaturekisterit yhdeksi THL:n avaintehtäväksi. Laaturekisterejä varten THL:lla on tiedonsaantioikeus, mikä tarkoittaa sitä, että terveydenhuoltoa järjestävillä viranomaisilla esim. sairaanhoitopiireillä on velvollisuus maksutta luovuttaa THL:lle laitoshoitoa, avopalveluita ja ensihoitoa koskevat tiedot THL:n päätöksen mukaisesti. THL on kuitenkin velvoitettu neuvottelemaan organisaatioien kanssa ennen kuin se tekee päätöksen tiedonantovelvollisuudesta. Päätökseen saa hakea oikaisua kuten hallintolaissa säädetään.

 

Kansallinen laaturekisterihanke

Suomessa reumatologien rekisteriharrastus ei nauttinut julkisen vallan tukea, kunnes THL vuonna 2018 käynnisti Terveydenhuollon kansallisen laaturekisterihankkeen. Reumarekisteri pääsi yhdeksi projektin pilottirekistereistä.
SRY:n hallitus nimesi hankeryhmään Tuulikki Sokka-Islerin, Johanna Kärjen, Paula Vähäsalon ja Kari Puolakan (pj).

SRY:ssä yhdessä sovittuna tavoitteena on ollut ottaa rekisteriin kaikki ne reumayksiköiden potilaat, joilla on Kelan 202-erityiskorvaukseen oikeuttava reumasairaus.

Reumarekisterin tietosisältö on aikuispuolella tehty SRY:n tiedonhallintajaoksen (Pia Isomäki, Tuulikki Sokka-Isler, Dan Nordström) ehdotuksen pohjalta ja lastenreuman seurattavien muuttujien listan ovat koonneet Paula Vähäsalo ja Johanna Kärki yhteistyössä lastenreumatologien laatutyöryhmän kanssa. Lista on ollut SRY:n jäsenten ja lastenreumatologien kommentoitavina.

 

Tavoite

Tähän saakka kerätty rekisteridata on joitain keskuksia lukuun ottamatta puutteellista ja kirjauskattavuus vaihtelee suuresti. Tavoitteena on ensi tilassa tarkistaa ja täydentää rekisteriin potilaiden luokittelukriteerit ja hoitohistoria, jotta
1) kliinikon rekisteristä näkemä tietokooste olisi varmuudella oikea ja siten vastaanottoa jouduttava, ja
2) data olisi riittävän laadukasta toiminnan arviointia, johtamista, vertaisanalyysiä ja tieteellistä tutkimusta varten. Tähän laatutyöhön tarvitaan laatukoordinaattoriresursseja.

 

Resurssit

THL rahoitti pilottiprojektin aikana laatukoordinaattoreiden työpanosta kolmessa sairaanhoitopiirissä (TAYS, TYKS ja Keski-Suomi) sekä jonkin verran asiantuntijatyötä. THL palkkasi pilottiprojektiin omasta keskuudestaan koordinaattorin 30 – 50 %:n työpanoksella.

Lisäksi SRY:n vuosikokouksien päätöksellä on pilottihankkeen aikana annettu apurahoja yhdistyksen varoista n. 200 000 euroa laatutyöntekijöiden palkkaamiseen niihin reumayksiköihin, jotka olivat tukea hakeneet.

Jatkossa reumarekisterin resurssien tulee järjestyä osana sairaaloiden normaalin toiminnan järjestämistä.

Linkki Yhteishankesuunnitelmaan

 

Reumarekisteripilotti

Vuosina 2018-2020 reumasairauksien laaturekisteripilotin aikana SRY:n reumarekisterityöryhmä yhteistyössä THL:n laaturekisteritoimintaan nimettyjen asiantuntijoiden kanssa edisti reumarekisteriä mm. seuraavin toimin:

-määriteltiin rekisteriin tuleva potilaspopulaatio

-täydennettiin ja muokattiin seurantatietosisältöä THL:n koodistopalveluun vietävään muotoon

-hankittiin tutkimusluvat

-siirrettiin sairaanhoitopiireissä kerätty monitorointitieto THL:lle kahdesti (2019 ja 2020)

-yhdistettiin rekisteridata KELA:n erityiskorvattavuustietojen kanssa

-tehtiin aineiston validaatio-analyysit

-suoritettiin data-analyysit nivelreuman, selkärankareuman, nivelpsoriaasin ja lastenreuman monitorointitiedon kattavuudesta sekä tuoreen nivelreuman ja lastenreuman ensimmäisen vuoden hoitovasteesta

Hankkeen päätösvaiheessa julkaistiin loppuraportti, joka on nähtävissä jäsensivuilla (kannanotot) sekä vuosiraportti 2020 (alla), joka lähettiin reumayksiköihin ja sairaanhoitopiirien johtajille laaturekisterityöhön kannustimeksi.

 

The Finnish Rheumatology Register 9.11.2020_rev LL

Laaturekisterit_Reumasairaudet_Vuosiraportti2020 29.12.20 sis.liitteet

SRYn nettisivujen päivitys 200921 JK

Reumadiagnoosien validaatiohanke SRY rek kok 071021 (2)

Kysely monitorointiohjelman käytöstä tulokset 2021 SRY rek kok 071021 (2)