Reumarekisterin historiaa
Reumarekisterin historiaa (SRY:n vanhoilta nettisivuilta)
Lasten ja aikuisten tulehduksellisten reumasairauksien laaturekisteri THL:n
laaturekisteripilotissa v. 2018-2020
Taustaa
Kalliiden biologisten reumalääkkeiden tultua käyttöön 2000-luvun alussa perustettiin monissa
maissa potilasrekisterejä hoidon vaikuttavuuden ja kustannusten seuraamiseksi. Lisäksi
rekisterijärjestelmästä on seuraavia hyötyjä
– Strukturoitu seuranta taudinaktiviteetti-indeksejä käyttäen yhdessä tavoitteellisen hoidon (treat-totarget) kanssa parantaa tutkitusti hoitotuloksia.
– Potilaslähtöinen hoitovastetiedon keräys parantaa lääkehoidon toteutumista
– Kerätty rekisteritieto on hoitopäätöksen tuki
– Rekisteritieto on arvokasta tutkimusmateriaalia.
Historiaa
Suomessa rekisteritietoa reumapotilaista on kerätty tutkimusluvan puitteissa – ROB (register of
biologicals) -FIN-tutkimus – koska lainsäädäntö ei ole aiemmin sallinut reumarekisterin
perustamista. Tämä tapahtui alussa paperilomakkeilla, nykyisin GoTreatIT-, BCB- ja RAIQUjärjestelmillä.
Keski-Suomen keskussairaalassa kehitettiin runsas kymmenen vuotta sitten kliinisen
päätöksenteon tueksi suomalainen versio norjalaisesta GoTreatIT-rekisteriohjelmasta. SRY:n
työryhmä vertaili v. 2007 Euroopassa tarjolla olleita rekisterijärjestelmiä ja suositteli GoTreatITohjelmaa kaikkiin reumayksiköihin. Se on tämän mennessä otettu käyttöön useimmissa Suomen
reumayksiköistä: TAYS, TYKS, Keski-Suomi, Satakunta, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Etelä-Karjala,
Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu.
Lisäksi HUS on yhdessä BCB Medical Oy:n kanssa kehittänyt oman rekisterialustansa, joka on
otettu käyttöön myös KYS:ssa ja OYS:ssa.
RAIQU-ohjelma on käytössä Vaasan keskussairaalan reumayksiköissä ja koekäytössä OYS:n
lastenyksikössä.
Mitä uudesta THL-laista seuraa?
Valtakunnalliset rekisterit mahdollistava laki sote-tiedon toissijaisesta käytöstä (toisiolaki) tuli
voimaan 1.5.19 alkaen.
Toisiolain yhteydessä vahvistettiin myös laki THL:sta annetun lain muuttamisesta. Siinä
määritellään nyt ensimmäistä kertaa kansalliset laaturekisterit yhdeksi THL:n
avaintehtäväksi. Laaturekisterejä varten THL:lla on tiedonsaantioikeus, mikä tarkoittaa sitä,
että terveydenhuoltoa järjestävillä viranomaisilla esim. sairaanhoitopiireillä on velvollisuus maksutta
luovuttaa THL:lle laitoshoitoa, avopalveluita ja ensihoitoa koskevat tiedot THL:n päätöksen
mukaisesti. THL on kuitenkin velvoitettu neuvottelemaan organisaatioien kanssa ennen kuin se
tekee päätöksen tiedonantovelvollisuudesta. Päätökseen saa hakea oikaisua kuten hallintolaissa
säädetään.
Kansallinen laaturekisterihanke
Suomessa reumatologien rekisteriharrastus ei nauttinut julkisen vallan tukea, kunnes THL vuonna
2018 käynnisti Terveydenhuollon kansallisen laaturekisterihankkeen. Reumarekisteri pääsi yhdeksi
projektin pilottirekistereistä.
SRY:n hallitus nimesi hankeryhmään Tuulikki Sokka-Islerin, Johanna Kärjen, Paula Vähäsalon ja
Kari Puolakan (pj).
SRY:ssä yhdessä sovittuna tavoitteena on ollut ottaa rekisteriin kaikki ne reumayksiköiden potilaat,
joilla on Kelan 202-erityiskorvaukseen oikeuttava reumasairaus.
Reumarekisterin tietosisältö on aikuispuolella tehty SRY:n tiedonhallintajaoksen (Pia Isomäki,
Tuulikki Sokka-Isler, Dan Nordström) ehdotuksen pohjalta ja lastenreuman seurattavien muuttujien
listan ovat koonneet Paula Vähäsalo ja Johanna Kärki yhteistyössä lastenreumatologien
laatutyöryhmän kanssa. Lista on ollut SRY:n jäsenten ja lastenreumatologien kommentoitavina.
Tavoite
Tähän saakka kerätty rekisteridata on joitain keskuksia lukuun ottamatta puutteellista ja
kirjauskattavuus vaihtelee suuresti. Tavoitteena on ensi tilassa tarkistaa ja täydentää rekisteriin
potilaiden luokittelukriteerit ja hoitohistoria, jotta
1) kliinikon rekisteristä näkemä tietokooste olisi varmuudella oikea ja siten vastaanottoa jouduttava,
ja
2) data olisi riittävän laadukasta toiminnan arviointia, johtamista, vertaisanalyysiä ja tieteellistä
tutkimusta varten. Tähän laatutyöhön tarvitaan laatukoordinaattoriresursseja.
Resurssit
THL rahoitti pilottiprojektin aikana laatukoordinaattoreiden työpanosta kolmessa
sairaanhoitopiirissä (TAYS, TYKS ja Keski-Suomi) sekä jonkin verran asiantuntijatyötä. THL
palkkasi pilottiprojektiin omasta keskuudestaan koordinaattorin 30–50 %:n työpanoksella.
Lisäksi SRY:n vuosikokouksien päätöksellä on pilottihankkeen aikana annettu apurahoja
yhdistyksen varoista n. 200 000 euroa laatutyöntekijöiden palkkaamiseen niihin reumayksiköihin,
jotka olivat tukea hakeneet.
Jatkossa reumarekisterin resurssien tulee järjestyä osana sairaaloiden normaalin toiminnan
järjestämistä.
Linkki Yhteishankesuunnitelmaan
Reumarekisteripilotti
Vuosina 2018–2020 reumasairauksien laaturekisteripilotin aikana SRY:n reumarekisterityöryhmä
yhteistyössä THL:n laaturekisteritoimintaan nimettyjen asiantuntijoiden kanssa edisti
reumarekisteriä mm. seuraavin toimin:
-määriteltiin rekisteriin tuleva potilaspopulaatio
-täydennettiin ja muokattiin seurantatietosisältöä THL:n koodistopalveluun vietävään muotoon
-hankittiin tutkimusluvat
-siirrettiin sairaanhoitopiireissä kerätty monitorointitieto THL:lle kahdesti (2019 ja 2020)
-yhdistettiin rekisteridata KELA:n erityiskorvattavuustietojen kanssa
-tehtiin aineiston validaatio-analyysit
-suoritettiin data-analyysit nivelreuman, selkärankareuman, nivelpsoriaasin ja lastenreuman
monitorointitiedon kattavuudesta sekä tuoreen nivelreuman ja lastenreuman ensimmäisen vuoden
hoitovasteesta
Hankkeen päätösvaiheessa julkaistiin loppuraportti, joka on nähtävissä jäsensivuilla (kannanotot)
sekä vuosiraportti 2020 (laatikossa VUOSIRAPORTIT), joka lähettiin reumayksiköihin ja
sairaanhoitopiirien johtajille laaturekisterityöhön kannustimeksi.
Tulehduksellisten reumasairauksien rekisteri THL:n kumppanuusrekisterinä v. 2021-
2022
Laaturekisterien kehitystyötä on jatkettu THL:lla vuosina 2021–2022 ns. eduskunnan `joulurahalla´
toteutettavana projektina, jonka päätavoite on THL:n lakisääteisen laaturekisteritoiminnan
käynnistäminen. Reumarekisteri on valittu mukaan tähän projektiin yhdeksi yhdeksästä
kumppanuusrekisteristä.
Reumarekisteri on valittu yhdessä Selkärekisterin ja Munuaistautirekisterin kanssa projektin
painopisterekistereiksi, joiden kanssa valmistellaan tiedonsiirtojen automatisointia osana Valtavahanketta.
Reumarekisterin tietosisältö on julkaistu 6/2021 Koodistopalvelussa:
Tietosisältö – Reumasairauksien laaturekisteri:
THL/Tietosisältö – Reumasairauksien laaturekisteri
THL – Reumakriteeristö
THL – Nivelet
STM on julkaissut keväällä 2021 asetusluonnoksen THL:n ylläpitämistä terveydenhuollon
laaturekistereistä. Reumarekisteri on yhtenä kymmenestä laaturekistereistä mukana tässä
asetusluonnoksessa.
Lopullista asetusta odotetaan annettavaksi, kunhan rahoitus pysyvälle laaturekisteritoiminnalle
Eduskunnassa myönnetään. Reumarekisterissä on tehty aktiivista vaikuttamistyötä pysyvän
julkisrahoituksen saamiseksi.
SRY:n nimeämää reumarekisterityöryhmää on laajennettu v. 2021 aikana vastaamaan paremmin
vaadittua työmäärään ja kattamaan edustus eri puolilta Suomea.
Reumarekisterissä on v. 2021 aikana määritelty reumasairauksissa monitoroitavan Patient
Reported Outcome Measures (PROM)-tietosisältö.
Potilasjärjestön, Reumaliiton, kanssa on kehitetty yhteistyötä mm. reumaa sairastavien potilaiden
informoimiseksi reumarekisteristä. Reumaliitto on tukenut aktiivisella vaikuttamisella ja
tiedottamisella Reumarekisterin rahoituksen saamista.
Reumarekisteristä tehtäviä analyyseja on jatkettu mm yhdistämällä reumarekisteriaineisto KELA:n
lääketoimitustietoihin. Analyyseilla seurataan edelleenkin reumasairauksien monitorointikattavuutta
sekä hoitovasteita.
Rekisterikokouksessa 7.10. 21 käsiteltiin reumadiagnoosien tekemistä ja diagnoosien
merkitsemistä monitorointiohjelmiin (GTI, BCB, RAIQU). Kokouksessa esitetyt luennot ja
diagnoosien merkitsemisohjeet löytyvät Reumarekisterin nettisivun vasemmasta laidasta kunkin
ohjelmiston otsikon alta.
